| Alkuun |
| Turvallisuus |
| Mitä uutta |
| Suunnistus OSA 1 |
| Suunnistus OSA 2 |
| Sanasto |
| Gallerioita |
|
English Menu
Some useful pages with English text |
Uunityö
| Uuniprosessit |
|
Perusfuusaus Vajutus Liekkikillotus Lasin valaminen ruukkuvalu |
| Uunityön vaiheet |
| Erilaiset uunit |
| Uunitarvikkeett |
Perusfuusaus
Fuusauksessa erillisiä lasipaloja sulatetaan yhteen. Fuusaus tapahtuu asteittain, lasin viskositeetin takia aika hitaasti. Siksi prosessi voidaan lopettaa eri kohdissa. Puhutaan- pintafuusauksesta
- kohofuusauksesta
- syväfuusauksesta ja
- valamisesta.
Fuusaujälki on erilaista kun fuusataan yhtenäisemmän lasin päälle tai alle. Jos lasi on yli 6mm paksua voi fuusata myös vierekkäisiä paloja yhteen.
Pintafuusauksessa lasit vain tarttuvat yhteen, mutta säilyttävät muotonsa ehkä pientä pyösristymistä lukuunottamatta.
Pintafuusaus tapahtuu yleensä matalassa lämmössä 730-760 C.
Sille on annettava haudutusaikaa, koska molekyylien liike on vielä pientä.
Pintafuusaus on usein jäähdytettävä tavallista varovammin, koska terävt
reynat keskittävät lasiin syntyvää jännitystä.
Käytä jäähdytystaulukon aikoja kaksin tai kolminkertaisina.
Eräässä ensimmäisistä lasitauluistani "Harlekiini" kävi niin
että olin pintafuusannut liian vähän. Kuva-aiheen osat pysyivät hyvin kohdallaan,
mutta ripustuslenkit olivat tarttuneet vain reunoistaan. Kun valokuvaaja
ripusti työn näyttelyn kuvausta varten, lenkit irtosivat ja vain
kuvaajan hyvä reaktiokyky pelasti työn.
Syväfuusaus on sitten viimeinen vaihe. Lasi on ollut niin kauan kyllin juoksevaa että koko pinta on tasoittunut. Lasi on fyysisesti täysin yhtenäistä ainetta. Jos sulatusta jatketaan siitä eteenpäin on selkeämpää puhua jo valamisesta.
Paksuuden merkitys fuusauksessa
Ohut lasi käyttäytyy pintafuusauksessa aika hyvin. Koho- ja syväfuusauksessa pintajännitys ehtii vetää lasin reunoja pyöreämmäksi, ja neliskulmaisen lasin sivut vetäytyvät sisään. Kulmiin vetäytyy lasia kahdelta suunnalta ja siksi ne vetäytyvät vähemmän. Kuvassa 3 alimpana on ohut 3mm lasi. VApaissa nurkissa tuo vetäytyminen näkyy hyvin, paksummassa kohdassa reunat ovat pysyneet suorempina, tai hieman levinneetkin, koska lasi paikoin oli 3x3 mm.
Paksu, yli 6 mm lasi pyrkii leviämään. Tämän voi estää patoamalla.
Neliskulmainen pato on helppo tehdä kuitupaperin suikaleista.
Kuitupaperi on taipuisaa, siksi pato on vielä tuettava painoilla.
Olen sahannut särkyneistä uunilevuistä eripituisia suikaleita
painoiksi kuitupaperin taakse. PAremman puutteessa voi rakentaa vaikka
vallin kuivasta hiekasta.
Pyöreä pato syntyy esim 3 mm kuitupaperista,
Se tehdöön kaksinkertaiseksi ja ulomman renkaan päät kiinnitetään toisiinsa
nuppineuloilla tai stapleilla. Sekin in hyvä tukea.
Jos pato on yhtä korkea kuin lasi niin lasin reunat jäävät karkeiksi.
Tekemällä pato 3 mm matalammaksi kuin lopullinen lasin paksuus, reunan yläkulmasta tulee kauniistri pyöristynyt
ja alakulma lysyy terävänä.
Yli 6mm lasissa jäähdytyskin vaatii hiukan pidemmän ajan.
Päälie- ja allefuusaus
Päällefuusaus on esitetty kuvassa 1 .Ensimmäisenä 1.A on kaksi värilasin palaa 6 mm lasin päällä ennen fuusausta. pintafuusauksessa 1.B Kiinitä huomiota siihen miten palaset pyöristyessaan eroavat toisistaan. kohofuusauksessa 1.C palojen reunat leviävät samalla kuin aluslasinkin reuna pyöristyy. Syväfuusauksesa 1.D lasin pinta on muodostunut yhtenäiseksi. Volyymin kasvu näkyy siinä että aluslasinkin reunat leviävät hiukan.
Vastaava kuva allefuusauksesta kuva 2.A näyttää miten päälilasi ensin slumppautuu pyöreästi reunojen yli ja samalla lukitsee kappaleet vierekkäin yhteen. Kulmien viereen jää ilmaraot, jotka voivat myöhemmin kehittyä kupliksi. Kohofuusauksessa 2.B tämä ilmarako täyttyy lasimassalla ja alapinta siliää yhtenäiseksi. Yläpinnassa näkyy vielä paksuuseron vaikutus. Syväfuusauksessa 2.C yläpintakin on silinnyt yhtenäiseksi. Viimeinen kuva 2.D on "paista ja käännä". Lasi on ensin syväfuusattu alle ja sitten käänneety seuraavassa poltossa. Kun vertaa kuvaan 1.D huomaa että näin on saatu värikuviot pysymään terävämpänä.
Värit ja fuusaus
Fusaustapahtumassa värit on otettava huomioon kahdella tapaa. Tummat värit imevät lämpoä nopeammin kuin vaaleat ja lämpiävät siksi ensin ja fuusautuvat hieman enemmän hieman aiemmin. Myös lasien viskositeetilla on eroa. Musta lasi on juoksevampaa ja valkoinen paljon jäykempää. Siksi kuvassa 3 musta lasi on levinnyt valkoisen pinnalla mutta valkoinen lasi on säilyttänyt tarkemmin muotonsa vajotessaan mustan sisään.Toinen merkittävä ilmiö on että kun lasit fuusautuvat yhtenäiseksi, niiden väriaineet joutuvat kosketukseen toistensa kanssa ja voi syntyä kemiallisia värireaktioita jotka muodostavat rajapintaan uuden värin.
Päällefuusaus
Allefuusaus
Värin vaikutus