Leikkauksen aukaisu
Aiheen laajuuden takia alla on taulukko väliotsikoista, joihin pääsee
klikkaamaan suoraan.
Viirua vetäessä syntyi painekuvio lasin sisään,
joka ohjaa lasin aukeamista.
Tämä painekuvio ei ole täysin pysyvä, viiru pitäisi aukaista
minuutin tai kahden sisällä.
Jos on käytetty leikkausnestettä, se pitää jännituksen lasissa pidempään,
jopa vuorokauden.
Aukaisu tapahtuu taivuttamalla lasia viirusta poispäin.
Näin syntyy vetoa viirun kohdalle. Yhdessä painealueen kanssa tämä veto
aiheuttaa lasin katkeamisen. Aukeaminen etenee viirun suunnassa.
Tarkkaan ottaen aukeaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa.
Kun lasi taipuu viirun kohdalta yhden
asteen kulmaan, viiru aukeaa melkein lasin alapintaan.
Vielä toinen aste lisää ja lasi katkeaa kokonaan.
Monissa aukaisutavoissa tätä asteittaisuutta ei huomaa.
Varsinkin aukaisupihdeillä lasi aukeaa yleensä kerralla.
Pihdeillä avaaminen
Kun leikkaa kapeaa suikaletta lasin reunasta, se on vaikea taivuttaa irti.
Silloin käytetään aukaisupihtejä .
Tasainen puristus on varmempi kuin terävä napsaisu.
Usein tarvitsee paljon suikaleita.
Silloin ne leikataan ensin kaikki mutta avaaminen aloitetaan
keskemmältä lasia, katso Kuvasivu 2
Jos kapeita suikaleita aukaisee reunasta yksi kerrallaan railo helposti
livantaa lasin reunaan. Keskeltä aukaisemalla jännitykset ovat
symmetrisemmät, ja railo ei tiedä kummalle puolelle poikkeaisi.
Ylös
Painelemalla avaaminen
Jos on sopivan joustava alusta on turvallisin tapa avata
niin että kääntää lasin nurinpäin ja painelee peukaloilla
viirun kohdalta. Voimaa saa käyttää aika paljon.
Kirkkaassa lasissa näkee miten railo hiljalleen etenee.
Opaakin lasin avaaminen tällä tavoin on vaikeampaa,
koska nurjalta puolelta ei näe viirun kohtaa.
Tämä tapa on Patty Greu'n ympyräohjeesta. Artista ja Spectrum aukeavat
helpommin kuin Bullseye.
Ylös
Sormissa taittaminen
Pienet lasipalat on helppo taittaa käsissä.
Peukalot lasin yläpuolelle viirun viereen ja etusormet tukevat alta.
Taittaminen pöydän reunan yli
Pitkä suora leikkaus keskellä lasia on helponta viedä
pöydän reunan kohdalle.
Toisella kädellä pidetään lasi paikallaan pöytää vasten ja
toisella otetaan sellainen ote ettei lasi pääse putoamaan kun se katkeaa.
Ylös
Ison levyn taittaminen
Hyvin iso lasi taitetaan asettamalla lasin reunan alle lasiveitsen
varsi (monissa on metallinen pallopää stä varten)
tai jokin muu esine joka kohdistaa paineen viirun kohdalle.
Lasia painetaan kummaltakin puolelta kämmenellä kunnes se napsahtaa halki.
Ylös
Polttamalla avaaminen
Polttamalla aukaiseminen on ikivanha tapa. Viirun kohdalle maalataan
sinolilla tai asetonilla raita, ja sytytetään se lämpölaajeneminen
avaa sauman. Katso pullon katkaisu .
Tällä tavalla voi leikata jopa laminoitua lasia.
Vedetään viiru kumpaankin lasikerrokseen ja poltetaan sauma auki.
SAmalla vedetään laseja sen verran erilleen että mattoveitsellä
voi leikata välissä olevan muovikalvon.
Ylös
Naputteleminen
Tiffanytöissä on perinteenä naputella lasia alapuolelta viirun kohdalta,
kunnes sauma aukeaa. Sulatustöissä sitä ei voi suositella, koska railo ei
silloin aukea kohtisuoraan. Joskus hätätapauksessa sitäkin täytyy kokeilla.
Naputtaessa syntyy lyhyt leveä paineaalto, joka kyllä rikkoo lasia.
Tarkempi tapa on kääntää lasi ylösalaisin leikkausalustalle ja naputella
päältäpäin. Silloin ei irtoava pala putoa minnekään. Vielä tarkemman
aukaisun saa jos käännetylle lasille kohdistaa ruuvimeisselin ja meisselin
toiseen päähän kopauttaa pienellä vasaralla. Tämä on joskus ainoa konsti avata
yli 10 mm lasi.
Ylös
Epätarkka railo
Lasi ei suinkaan aina aukea toivotulla tavalla. Tavallisin ongelma on että
railo ei aukea kohtisuoraan, vaan toiselle puolelle jää alareunaan terävä
kieleke, ja vastaava lovi toiseen lasiin.
Kielekkeen saa hiomalla pois, lovea ei.
Kielekkeen syntyyn vaikuttaa erilaisa tekijöitä. Jos lasiveitsi on ollut
sivusuuntaan kallellaan ei painekuviosta tullut symmetristä.
Naputtelemalla avaaminen jättää lähes aina kielekkeitä.
Monivärisessä lasissa on kovuuseroja jotka muuttavat railon suuntaa.
Epätarkat kulmat syntyvät kun viiru kohtaa lasin reunan vinosti,
45 asteen tai terävämmässä kulmassa. Railo oikaisee reunaan ennen kulmaa.
Tälle ei yleensä mahda mitään. On vain leikattava niin että jää hiomavara
silloin kun tarvitsee terävän kulman. Hitaampi lämmön nosto fuusauksessa
usein pyöristää teräviä kulmia muutenkin ja kolo katoaa huomaamattomaksi.
Jos toiselle puolelle kulmaa tuli kovi, on teisella puolen vastaava kärki,
joka on helppo hioa pois.
Ikävä kyllä saan usein samantapaisen pienen mutkan suorankin leikkauksen
päähän. Syynä pidän huolimatonta viirun aloitusta/lopetusta.
Ylös
Reunan hiominen
Kun lasi on avattu, leikkausreunan yläkulmassa on viirun jälki. Alakulma
sen sijaan on terävä. Monelta veritipalta säästyy kun käsihiontatyynyllä tai
vesihiomapaperilla pyyhkäisee kulmaan pienen 45 asteen viisteen. Tämä ei vaikuta
fuusautumiseen. Jos reunaa joutuu paljon sovittamaan hiomalla, jää
siihen karkea hiomapinta. Se saattaa näkyä sameana fuusauksen jälkeen.
Erityisen tuhoisaa on jos siihen antaa kuivua hiomapölyä. Ota tavaksi
pestä pala heti tai upota se veteen kunnes menet pesemään useampia kerralla.
Ylös
Muita aiheeseen liittyviä sivuja
