Lauri Levanto Lasin uunisulatus Polarisaatiotesti  
Alkuun Turvallisuus Suunnistus
English Menu
Sanasto
Glossary
Gallerioita
Galleries
Etsi
Search

Polarisaatiotesti

Polarisaatiotesti on eräs laadun tarkkailun perusväline. Kun lasissa on jännitystä, se vaikuttaa valon kulkuun lasin läpi, valoaaltojen värähtelysuunta muuttuu. Paljain silmin tämä ei näy, mutta polarisaatiosuodattimilla se saadaan näkyväksi. karkaistuun lasiin on lisätty keinotekoisesti voimakas puristusjännitys lasin pintoihin. Polarisoivilla aurinkolaseilla se näkyy ruskeina tai harmaina laikkuina esim. auton sivuikkunoissa. Polarisoivat lasit rajaavat läpipääsevän valon värähtelytasoa. Jos niitä on kaksi ristikkäin, suljetaan pois sekä pysty- että vaakapolarisoitu valo. Kun näiden väliin pannaan testilasi, jossa on jännitystä, valoa pääseekin läpi.

Polarisaatikalvoa saa taidelasia myyvistä liikkeistä. Tee testiliuska transparentista pohjalasista, johon koepaloja verrataan. Syväfuusaa sen päälle kulmikkaat koepalat testattavia laseja. Jännitys on voimakkaampaa kulmissa. Lasiin jäävä jännitys muuttaa valon polarisaatiota siinä. Polarisaation muutos saadaan näkyviin kun lasi pannaan kahden polarisoivan kalvon väliin. Aseta ensin kalvot niin että niistä näkyy läpi mahdollisimman huonosti, kaikki on mustaa. Silloin kalvot polarisoivat kohtisuoraan. Kun nyt panet fuusatut testipalat niiden väliin, mieluiten 45 asteen kulmaan, nakyy jännitys palojen reunoilla vaaleampana tai värillisenä halokehänä. Jos palat ovat yhteensopivia peruslasin kanssa, todennäköisyys niiden keskinäiselle yhteensopivuudelle on hyvin suuri. Polarisaatiokalvoa saa sulatuslasia myyvistä liikkeistä.
Testi on esitetty kuvasivulla

Polarisaatiotestistä on myös Petra kaiserin hyvä Youtube video. Valitettavasti en tiedä kauanko Youtube pitää sen saatavilla.

Niksi: Auttavasti tulee toimeen jos on kahdet polarisoidut aurinkolasit. Aseta ne kohtisuoraan ja testipala väliin. Katso aurinkolasitesti

Polarisaatiotesti ei kerro jännityksen syytä. Siksi on tapana panna myös yksi koepala peruslasia liuskalle. Jos siihen tulee halokehä, se johtuu huonosta jännityksen poistosta. Silloin muutkin palat voivat antaa saman tuloksen vaikka olisivatkin yhteensopivia.

Polarisaatiossa näkyvä stressi voi johtua yhteensopimattomuudesta tai epäonnistuneesta jännityksenpoistosta. Siksi on hyvä fuusata yksi koepala mukaan joka on samaa kuin pohjalasi. Jos siinä näkyy stressiä, on sitä muissakin ja yhteensopivuuta ei voi luotettavasti arvioida.

Missään en ole nähnyt julkaistuna raja-arvoja siedettävälle halokehälle. Bullseyen testinormi sallii tuskin silmille erottuvan halon. Se on erittäin tiukka raja, Pienten koepalojen kanssa saa olla aika ankara, koska suurempina pintoina ja eri työvaiheissa voi stressi olla liikaa.

Polarisaatiotesti kannattaa tehdä myös valmiille esineille.
Edellytyksenä valitettavasti on että pohjalasi on transparentti.
2. koepala

3. halokehä
Copyright 2007,2010 Lauri Levanto   URL http://lauri.lsd.dk/lasi/
Tämän osion suunnistus